Posts Tagged ‘Anna-Mari Kaskinen’

h1

Pieni liekki

joulukuu 20, 2013

Pieni liekki tänään syttyy
talven synkkään pimeyteen.
Pieni liekki valon antaa,
toivon tuikkeen sydämeen.

Pieni liekki pimeydessä
nyt voi olla jokainen,
pieni liekki, joka kantaa
valon luokse kaikkien.

-Anna-Mari Kaskinen-

h1

Kukkapenkki

kesäkuu 24, 2013

Et ole kukkapenkki
suoraviivainen,
ympärillä reunus
jyrkkä kivinen.

Sinä olet niitty
väriloistossaan.
Ympärillä kaiken
kutsut kukkimaan.

Minä olin harmaa,
halpa savimaa.
Katso kuinka piennar
lauluun puhkeaa.

-Anna-Mari Kaskinen-

h1

Yksinäinen liekki

kesäkuu 12, 2013

Yksinäinen liekki hiipuu hiljalleen.
Ihminen on luotu toisten yhteyteen.

Yhdessä me voimme roihun sytyttää,
valaisemaan yötä, synkkää ikävää.

Kirkkaammaksi kasvaa loimu nuotion,
halkoja kun siinä sylillinen on.

Yhdessä me voimme tehdä ihmeitä.
Hiipunutkin liekki syttyy hetkessä.

-Anna-Mari Kaskinen-

h1

Ystävälle

toukokuu 4, 2013

Kauneinta on elämässä
lämpö kahden ihmisen.
Vaikket tänään ole tässä,
ystävyys jää, ikuinen.

-Anna-Mari Kaskinen-

h1

Jälkeen hiljaisuuden

elokuu 26, 2012

Jälkeen hiljaisuuden
tulen takaisin.
Ostin kukkakimpun,
pihan lakaisin.

Jälkeen hiljaisuuden
kuinka kaipaankaan
ääntäsi taas kuulla,
nauraa uudestaan.

Monta kovaa sanaa
turhaan heittelin,
sydämeni haavaa
niillä peittelin.

Anteeksi nyt anna
sana jokainen.
Ajatuksiasi
kaipaan, kuuntelen.

Jälkeen hiljaisuuden
vaille suojaa jäin.
Kuiskaan jälleen kerran:
mennään eteenpäin.

-Anna-Mari Kaskinen-

h1

15.12.

joulukuu 15, 2008

Ole onnellinen nyt,
älä vasta huomenna.
älä eilispäivän onnen perään huokaa.
Ole onnellinen nyt,
älä tuulta tavoita,
kun pöytään katettu on juhlaruokaa.

-Anna-Mari Kaskinen-

1512

h1

Sielun salaisuus

elokuu 26, 2008

Sielusi salaisuutta
en saata ymmärtää.
Jokainen päivä tuo uutta.
Arvoitus yhä jää.

Syvyydessäsi varmaan
lähteitä pulppuaa.
Keskelle päiväni harmaan
tuot puron solinaa.

Sielusi salaisuutta
valloita koskaan en.
Riemua, hiljaisuutta
hengitän kuunnellen.

- Anna-Mari Kaskinen -

h1

Sinulle

toukokuu 26, 2008

Sinulle ystävä läheisin,
ojentaa tahdon lemmikin,
sinisen kuulaan kirkkauden
merkiksi kestävän rakkauden.

Ystävä lempeä, suloisin,
sinulle tuon ruiskaunokin,
tulvillaan sinistä valoa,
kiitoksen kirkasta paloa.

Vuosien jälkeen ojennan
sinulle hehkuvan daalian
syyspäivän leimun loistavan,
alati uuden ja ihanan.

-Anna-Mari Kaskinen-

h1

Kevät

maaliskuu 25, 2008

Taas on yksi kirkkovuoden juhlista takana. Nyt katse kevääseen ja kesään. Kohta on pimeys taakse jäänyt ja alkaa ihana valoisuuden aika.
Ensiviikonloppuna käännetään kelloja ja siirrytään kesäaikaan. Vaikka ulkona välillä lunta tupruttaakin, niin kyllä kevätaurinko kuitenkin sulattaa sen. Valolla on ihmeellinen voima herätellä ihmiset talviunestaan.
Kyllä kevät on ihanaa aikaa, kun luonto herää ja hempeä viherrys näkyy joka puolella. Lintujen liverrys on mahtavaa, kun kumppanin etsintä on kiihkeimmillään.
Ilopisara rakastaa auringonkukkia ja siksi haluan lainata Anna-Mari Kaskisen runoa

Ystävä villi ja vallaton:
sinulle auringonkukka on,
avoin ja suuri ja ihana
tulvillaan päivänpaistetta.

Vartesi uljaana kohoaa.
Syleilet kirkkaana maailmaa,
kurkotat luottaen korkeuksiin,
maisemiin kaukana kutsuviin.

Auringonkukkani rohkea,
paljon saan sinulta oppia.
Valosi muillekin heijastuu
auringonkukka kuin keltainen kuu.

h1

Ystävyytemme

helmikuu 9, 2008

Ystävyytemme olkoon
kestävä, lämpöinen.
Kantakoon matkalla meitä
hiljainen voima sen.

Ystävyytemme olkoon
iloa tulvillaan.
Tuokoon se kesän ja linnut
harmaaseen maisemaan.

-Anna-Mari Kaskinen-

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.