Yrittäjä

Keskustelin lapsenlapseni (6v.) kanssa hänen äitinsä ammatista
ja kerroin hänen olevan yrittäjä.
Poika totesi jämäkästi, että ei äiti ole mikään yrittäjä, hän osaa jo.

-Umma / Positiivarit-

Poikien puhelimeen soitetaan ahkerasti

Väestöliiton perustama poikien Puhelin on kasvattanut suosiotaan voimakkaasti. Palvelu on tarkoitettu alle 20-vuotiaille pojille ja nuorille miehille. Parhaimana aikana soittoja tulee jopa 8000 puhelua kuukaudessa. Pieni osa ehditään kuitenkin vaan vastaamaan.
Pojat kyselevät seksiin ja seurusteluun liittyvistä asioista, mutta myös vakavammista aiheista, kuten väkivallasta.
On hienoa, että tällainen palvelu on olemassa. Jospa pojatkin tätä kautta oppivat enemmän avoimmuutta. Huomaisivat sen, että puhumallakin voidaan asioita selvittää ja saadaan apua ongelmiin. Liian usein asiat ratkotaan nyrkeillä.
Lisää ammattiapua palveluun, että jokainen soittaja tulisi kuulluksi.
Väestöliiton asiantuntijoiden mukaan Suomessa on liian vähän pojille suunnattuja palveluja, vaikka ennaltaehkäisevien palveluiden tarve on suuri.

 

Miesten viikko

Tiedätkö, että nyt vietetään miesten viikkoa. Miessakit ry käynnisti vuonna 2005 uuden tradition nimeämällä Isänpäivään päättyvän viikon vuosittaiseksi Miesten Viikoksi.
Viikolla on joka vuosi joku teema. Tämän vuoden teema on Miestä on moneksi.
Hienoa, että näin tasa-arvon aikana otetaan huomioon myös miehet.

Lasten suusta

Ajelimme ruuhka-aikaan mökille ja takapenkillä istui viisivuotias pojantyttäremme.
Hän kysyi papalta kuinka kovaa tällä tiellä saa ajaa?
Pappa vastasi, että satasta. Kuinka kovaa sinä ajat?
Kun pappa vastasi ajavansa kahdeksaakymppiä, tuli tomera käsky: ”Aja satasta! Ei niitä merkkejä turhaan sinne laiteta!”

-mummi /Positiivarit -

30 000 lähihoitajaa muissa töissä

Eilen uutisissa kerrottiin, että 30 000 lähihoitajaa työskentelee muissa töissä. Lisäksi neljäsosa suunnittelee alan vaihtoa. Suomessa on kuitenkin huutava pula hoitohenkilökunnasta. Mikähän on pielessä?
Lähihoitajien koulutus oli jokin aika sitten niin hurjatahtista, että silloin jo kävi mielessä, onko mahdollista kaikkien saada työtä tulevaisuudessa?
Koulun penkille menivät vasta peruskoulunsa päättävät ja samaan aikaan opiskelijoina oli jo työelämässä pitkään olleita, ehkä työttömäksi jääneitä vanhempia ihmisiä. Toivottavasti tahti on jo laantunut?
Suomessa hoitohenkilökunnan työolosuhteet ovat surkeat verrattuna ulkomailla vastaavaan työhön. Hoitolaitoksilla on toki jonkin verran eroja. Palkkaus on lähihoitajilla työn laatuun ja vaativuuteen nähden ihan mitätön. Näillä resursseilla ja potilasaineksen muuttuessa aina raskaammaksi, hoitohenkilökunta uupuu ja sairaslomat lisääntyvät. Ei tällaiset uutiset motivoi palaamaan hoitotyöhön, kun saman ja usein paljon paremman palkan voi saada kevyemmästäkin työstä.
Pitää olla vahva kutsumus hoitotyöhön, että jaksaa ja viihtyy kaikesta huolimatta.

4-vuotias nuoli käsidesiä päiväkodissa, tuloksena 1,9 promillen humala

Nyt pitäisi hälytyskellojen jo alkaa soimaan. Tämän päiväisen uutisen mukaan 4-vuotias lapsi oli humaltunut käsidesiaineesta, nuoltuaan käsiään.
Ollaanko menty jo liian pitkälle koko hygienia-asian kanssa? Käsidesiä saa joka kaupasta ja sen käyttö on yleistynyt ihan kotitalouksiin asti. Ennen desinfioitiin vaan sairaalaympäristössä, kun piti olla niin hygieenistä.
Miksi joku H1N1 on saanut kaikki ihmiset hystetrian valtaan? Johan tällaisella desinfioinnilla tapetaan normaalitkin bakteerit ja vastustuskyky heikkenee. Jo vauvana aletaan suojella lasta kaikelta “likaiselta”. Ei ihme ole että allergiat ja astma lisääntyvät, kun normaali siedätys puuttuu.
Eihän ennen vanhaan ollut sairauksia sen enempää, vaikka ei aina muistettu pestä käsiä joka käänteessä ja lapset ryömivät lattioilla keräten suuhunsa mitä löysivät.
Päiväkodeissa ymmärrän ehkä tuon käsidesin käytön jo senkin takia, kun siellä jos missä pöpöt tarttuvat lapselta toiselle, mutta kyllä desinfioiminen pitäisi tapahtua valvotusti. Eihän lapset osaa säännöstellä määrää ja ties mihin he sitä laittavat.
Järki käteen ihmiset.

Jopa neljäsosa aikuisista pelkää hammaslääkärille menoa

Sattuipa sopivasti tälle päivälle uutinen, jossa kerrotaan aikuisten hammaslääkäripelosta. Kävin nimittäin juuri tänään hammaslääkärissä ja pakko myöntää, että jännitin sitä paljon. Pelko ei kuitenkaan ole este hammasläkäriin menemiselle silloin, jos hampaissa on korjattavaa.
Me keski-ikäiset olemme saaneet traumoja lapsena hammaslääkäreistä, jotka tekivät työnsä rutiinilla ja turhaa varovaisuutta kaihtaen.
Laitoin merkille miten pienillä asioilla voidaan jännitystä poistaa jo odotustilassa. Radio auki ja kivoja aikakauslehtiä luettavaksi tekee olon paljon kodikkaammaksi.
Hammaslääkärin tuoliin istuessani, koin olon jo rennommaksi kun hammaslääkäri jutteli kaiken aikaa ja työn edetessä selitti mitä tekee.
Ehkä kuulun joukkoon, jotka pelkäävät jonkin verran.
Onneksi hammashoitokin kehittyy kaiken aikaa ja pelkoon erikoistuneita hammaslääkäreitä on yhä enemmän.

Tenavat terävinä

Justus (5 v.) oli uimassa isän kanssa ja kaiveli uikkareitaan.
Isä uteli onko pojalla pissahätä.
”Ei, mä annoin sille vaan vähän happea.”

-Äiskä /Positiivarit-

Palvelukseen halutaan

Enemmän tekijöitä, vähemmän selittäjiä.
Enemmän niitä, jotka sanovat. “tehdään se”;
vähemmän niitä, jotka sanovat: “ei siitä mitään tulisi kuitenkaan”;
Enemmän niitä, jotka innoittavat muita luottamuksellaan;
vähemmän niitä, jotka heittävät kylmää vettä kenen tahansa niskaan, joka vain uskaltaa ottaa yhdenkin askeleen oikeaan suuntaan.
Enemmän niitä, jotka menevät asian ytimeen ja tekevät jotakin sen hyväksi;
vähemmän niitä, jotka vain arvostelevat.
Enemmän niitä, jotka sytyttävät kynttilän,
vähemmän niitä, jotka kiroavat pimeyttä.

-Positiivarit-

Vanhusten hoidosta edelleen – Päivitys!

Tämän päivän uutisissa Turun yliopiston professori Sirkka-Liisa Kivelä ruotii kovin sanoin hoitaja- ja lääkärikoulutusta. Hänen mielestään vanhustenhoidon pulmia ei ratkota pelkästään lisäämällä henkilökuntaa, vaan lisäämällä koulutusta.
On totta, että geriatrien määrä on liian vähäinen. Vanhusten hoitoon erikoistunut lääkäri osaa suhtautua dementoituneeseen vanhukseen oikealla tavalla. Toki lääkkeitäkin joskus tarvitaan, mutta asiantuntijalääkäri osaa määrätä oikeat lääkkeet.
Vanhukselle liikkuminen on tärkeää. Onneksi on olemassa jo erilaisia apuvälineitä liikkumista helpottamaan, mutta jos lääkitys ei ole kohdallaan, voi kaatuminen tapahtua siitä huolimatta.

Kivelä moittii myös suomalaisten asenteita. Olemme vanhuskielteinen maa. Ihmettelen miksi? Jokainen meistä vanhenee. Se on tosiasia, jolle emme mitään voi. Pelko vanhenemista kohtaan aiheuttaa erilaisia reaktioita kohdatessamme vanhuksen.

Olen samaa mieltä Kivelän kanssa siinä, että Suomi tarvitsee vanhusasiamiehen. Onhan meillä lapsiasiavaltuutettukin.

PÄIVITYS

Tällä viikollahan vietetään vanhusten viikkoa, kuten myös eläinten viikkoa. tekee mieli kysyä kumpiako hoidetaan paremmin?
Vanhusten viikon tapahtumista on kovin niukasti näkynyt uutisissa. Tuo tämän päivän uutinen nettimuorin kommentissa ei ainakaan ole mieltä ylentävää luettavaa pääkaupunkiseudun tavasta hoitaa vanhuksiaan.
Suomessa on hyvin erilaisia laitoksia, joissa vanhuksia hoidetaan, kuten myös erilaisia vanhuksia omine avuntarpeineen, niinkuin Tolonen mainitsi. Nyt tuntuu vaan siltä, että nämä negatiiviset asiat kaivellaan esille, eikä muisteta mitä hyvää on olemassa.
Varmasti suurin osa tämän päivän vanhuksista on tyytyväisiä hoitoonsa. Aina ei voi sanoa omaisista samaa, jotka vaativat joskus mahdottomuuksia.
Edelleen olen sitä mieltä, että vanhusten, heidän omaistensa ja hoitohenkilökunnan avoin yhteistyö on jokaisen vanhuksen hoidon etu. Omaiset voisivat osallstua hoitoon mahdolisuuksiensa mukaan.

Vanhusten asema ei kuitenkaan ole sellainen, etteikö siitä pidä keskustella. On hyvä, että epäkohdatkin nostetaan esille, mutta niitä ei pidä yleistää.
Kansanedustajat ottavat vanhusten asiat myös vaalien alla vaaliteemaksi, mutta siihen se yleensä sitten jääkin. Mitään konkreettista heidän taholtaan ei saada. Sitten jos jotain negatiivistä tulee esille, herätään taas vähän keskustelemaan, mutta valitettavsti ei pelkällä keskustelulla saada mitään aikaan.
Työryhmä pohtimaan vanhustehoidon organisaatiota tämän päivän tarpeita vastaavaksi. Mukaan mahdollisimman paljon vanhustyön asiantuntijoita.