Nettiperuna

Luin vähän aikaa sitten Kirsi Pihan kolumnin , joka käsitteli aihetta; netissä roikkuminen. Varmasti aika moni tunnistaa itsensä tuollaiseksi “nettiperunaksi.” Jos ei työkseen istu tietokoneen äärellä, niin aikansa kuluksi ainakin. Siinä hurahtaa pari tuntia aivan huomaamatta, kun alkaa surffata eri sivustoilla. Paljon on toki ihan mielenkiintoisia asioita. Kuka mistäkin on kiinnostunut, mutta aika kuluu ihan pelatessa, jos ei muuta keksi.
Helposti tulee tavaksi kurkistaa sähköpostiin, olisiko joku jotain kirjoittanut? Tai onko uutissivustolle tullut mitään uutta uutista?
Onko nämä keinoja välttää lähtemästä ylös, ulos ja lenkille?

Kateus pilaa ilon työpaikoilla

Tänään uutisoitiin työpaikkakateudesta. Jotenkin outo käsite, että työtoveria pitäisi kadehtia. Mistä häntä kadehditaan? Mistä yleensä koko kateus on lähtöisin. Me jokainen olemme erilaisia työntekijöitä. Onneksi olemme, muutenhan olisimme koneita. Sillä tavalla täydennämme toinen toistamme työpaikalla. Joku osaa tehdä tietyn työn kenties paremmin kun itse, mutta itse voi olla vahva taas jossain toisessa työssä. Kukaan ei ole täydellinen.
En yleensäkään tunne kateuskäsitettä. Joskus lottovoittajia voin hetkellisesti kadehtia, mutta sekin menee onneksi ohi.
Kateus syntyy siitä, että huomaamme olevamme huonompia työntekijöitä kuin toiset? Mutta meistä jokaisesta löytyy varmasti myös ne hyvät puolet. Jokainen on hyvä jossain.
Työtoverin kateus voi pilata ja tuhota paljon työpaikalla. Se on toisin sanoen työpaikkakiusaamista. Ei ole kiva olla työyhteisössä, jossa kokee olevansa työtoverin hampaissa kaiken aikaa.
Työpaikalla esimiehillä on suuri vastuu torjua tai estää tällaisten tilanteiden syntyminen. Esimiesten koulutus on tärkeää. Heidän tehtävä on käsitellä puolueettomasti molempia osapuolia.
Viihtyvyys työpaikalla on tärkeä osa työssäjaksamiselle.