Mammona vai henkinen kärsimys
marraskuu 30, 2007Jäinpä tässä ihmettelemään taas kerran Suomen oikeuslaitoksen rangaistusmääräyksiä. Uutisissa sanottiin että asuntoon murtauminen ja siellä omaisuuden rikkominen toi suomalaismiehelle vankeusrangaistuksen. En tarkoita kannanotollani sitä, että mitenkään hyväksyisin kenenkään asuntoon tunkeutumisen ja siellä riehumisen, MUTTA! Missä ovat tällaiset rangaistukset, kun nainen raiskataan tai lapsia seksuaalisesti hyväksikäytetään. Tässä näkyy se, mikä oikeuslaitokselle on tärkeämpää. Mammona, ei henkinen kärsimys. Ei ole mitään väliä sillä millaiset kärsimykset nuori tai lapsi saa sekasuaalisesta hyväksikäytöstä tai raiskauksesta, mutta jos omaisuus rikkoutuu, joka toki on rahanarvoista tavaraa, tekijä tuomitaan vankilaan.
En voi mitenkään käsittää mitä liikkuu tuomarin päässä silloin, kun raiskaaja päästetään vapaaksi ja tuomitaan korkeintaan pieneen rahalliseen korvaukseen. Tai lapsen hyväksikäyttäjä ( jota on voinut jatkua monia vuosia) pääsee ehdonalaisella tuomiolla. Suorastaan raivoan!
Raivotaan sakilla, Ilopisara! Kertomasi uutinen ja tunti sitten julkaistu uutinen ovat malliesimerkki siitä, millä asialla on oikeuslaitoksessa arvoa ja millä ei.
Uutisten mukaan kuuskymppinen mies hipelöi neljövuotiaan (4v!) tytön paljasta sukupuolielintä useita kertoja. Sama ukkeli hiplasi myös kehitysvammaisen naisen elimiä.
Mitä ukkeli siitä sai? Sai kymmenen kuukautta ehdollista eli suomeksi sanottuna ukkeli on vapaana jatkamaan toimiaan.
Ei mene mun kaaliin tämä touhu. Eikö ihmisen pitäisi nauttia koskemattomuuden suojasta? No, se taitaa olla vain poliitikkojen etuoikeus.
Joskus toisinkinpäin tässä raiskausasiassa: Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota, vaan 16-vuotiaan tytön kahvilassa raiskannut 30-vuotias mies viettää tovin aikaa “tiilenpäitä laskemassa”. Hyvä niin. Kun sama toteutuisi vielä lapsiin sekaantuneiden kohdallakin…