Jokelan tapaus on koskettanut meitä kaikkia suomalaisia, mutta ennen kaikkea nuoria ja lapsia. Meillä aikuisilla on syytä ottaa oppia nuorten tavasta surra. Varmasti on lohduttava kokemus kavereiden kanssa konkreetisesti olla yhdessä ja lähellä. Voi jutella ja itkeä yhdessä se paha olo pois.
Miten suree pienempi lapsi? Osataanko me aikuiset kohdata lapsen suru? Lasta ei voi suojella kaikelta pahalta, mutta ei myöskään tyrkyttää liikaa tietoa asioista. Minusta pitäisi mennä lapsen ehdolla. Jos lapsi kyselee asioita, niihin pitää antaa rehellinen vastaus. Lapsi ymmärtää omalla tavallaan. Tärkeintä on olla läsnä ja antaa se turvallisuuden tunne pitämällä sylissä ja jutella asioista.
Käytä hyväksesi ulkopuolinen apu ja ohjeet. SPR:n sivulla on ohjeita äkillisen kriisitilanteen kohtaamiseen ja erittäin hyvät ohjeet käsitellä lapsen surua.
